Uusi suomalaistutkimus paljastaa finaalivoiton reseptin!

Ville ja Markus ihmeissään.
Kuva: Ville ja Markus olivat ällistyneitä nähtyään suomalaistutkimuksen

Tuore suomalaistutkimus on nyt löytänyt menestysreseptin Tapsa Cup finaalin voittoon. Resepti on toiminut jokaisessa Tapsa Cup finaalissa, myös niissä, joissa pelaajat eivät edes tienneet pelaavansa finaalia. Samalla tutkimus luo synkän varjon runkosarjamme ylle.

Pari määritelmää, jotta tiedetään, mistä puhutaan.

Kerta = sählykerta = tiistai

Tässä laskettiin, kuinka monta kertaa pelaaja oli paikalla runkosarjan aikana eli elokuun puolivälin ja Tapsa Cup finaalia edeltävän viikon välillä. Yksi tiistai on yksi kerta, joten esim. kymmenenä tiistaina paikalla ollut pelaaja oli paikalla kymmenen kertaa. Pelien lukumäärästä ei olla nyt kiinnostuneita, koska illan aikana pelattavien pelien määrä vaihtelee.

Keskiarvo

Keskiarvo on tutkittavien lukujen summa jaettuna niiden lukumäärällä. Esimerkiksi lukujen 1, 2, 3, 4 ja 50 keskiarvo on 12. Kun yksi luvuista on erityisen iso (eli 50), keskiarvo kuvaa lukuja yleisesti vähän huonosti. Siksi tässä käytetään mediaania.

Mediaani

Tutkittavista luvuista puolet on mediaaniarvoa suurempia ja puolet mediaaniarvoa pienempiä. Näin mediaaniarvo on tutkittavien lukujen tyypillinen arvo. Esimerkiksi lukujen 1, 2, 3, 4 ja 50 mediaani on se keskimmäinen eli 3. Kun yksi luku on selvästi muita suurempi (eli 50), ei se vaikuta mediaaniarvoon samalla tavalla kuin keskiarvoon.

Talvikausi 2019-2020

Kausi alkoi All Star ottelun jälkeen elokuun puolivälissä 2019. Sen jälkeen ennen finaalia oli pelattu 31:nä tiistaina eli 31 kertaa. 29 kertaa tehtiin tarkat pelitilastot, joten pelaaja saattoi olla paikalla maksimissaan 29 kertaa. Kukaan ei ollut aina paikalla, mutta useimmin olivat Kimmo (25 kertaa) ja Lasse (23 kertaa).

Liivien pelaajat olivat pelanneet sarjassa selvästi enemmän kuin Paitojen, mutta Paidat voitti silti finaalin. Liivien pelaaja olivat olleet paikalla keskimäärin 16,3 kertaa ja Paitojen pelaajat vain 9 kertaa. Vielä selvempi tämä ero on, kun katsotaan mediaaneja. Liivien pelaajien paikallaolojen mediaani oli 20 kertaa, kun Paitojen pelaajilla vain 6 kertaa.

Suomeksi sanottuna Liivien pelaajista puolet oli ollut vähintään 20 kertaa paikalla, mutta Paitojen pelaajista puolet oli ollut harvemmin paikalla kuin kuutena tiistaina. Liivien pelaajista vähiten oli ollut paikalla Toivo, joka oli ollut paikalla viisi kertaa. Alla olevassa kaaviossa on kuvattu kuinka monta kertaa kukin finaalissa pelannut pelaaja oli paikalla kauden aikana ennen finaalia. Oranssi neliö tarkoittaa pelaajan pelanneen voittajajoukkueessa ja sininen neliö tarkoittaa hävinnyttä pelaajaa.

Kaavio: Finaalivoittajat olivat pelanneet yleensä vähemmän runkosarjassa kuin finaalin hävinneet.
Kaavio: Oranssi neliö on yksi voittajajoukkueen pelaaja ja sininen häviäjäjoukkueen pelaaja. Y-akseli kertoo, kuinka monta kertaa pelaaja oli paikalla. Seitsemän eniten pelanneen joukossa oli vain kaksi finaalivoittajaa (Lasse, Antti) ja seitsemän vähiten pelanneen joukossa oli vain yksi finaalissa hävinnyt (Toivo).

Kaikki talvikaudet ja Tapsa Cup finaalit

Kun asiaa tutkittiin tarkemmin, havaittiin asian olleen saman suuntainen jokaisessa Tapsa Cup finaalissa, myös vuosina 2015 ja 2016, jolloin ihmiset eivät tienneet pelaavansa Tapsa Cup finaalissa. Joka kerta voittajajoukkueen pelaajat ovat aina pelanneet kyseisen kauden aikana vähemmän kuin hävinneen joukkueen pelaajat.

Selvitetään kummankin finaalijoukkueen pelaajien osallistumisten mediaani eli kuinka monena tiistaina joukkueen tyypillinen pelaaja on ollut paikalla. Sitten lasketaan montako prosenttia voittajajoukkueen mediaani on häviäjäjoukkueen mediaanista. Esimerkiksi nyt vuonna 2020 se oli 6/20 = 30 %. Alla olevassa kaaviossa on vastaava luku jokaisesta talvikaudesta.

Kaavio: Finaalivoittajat ovat aina pelanneet vähemmän kuin häviäjät.
Kaavio: Voittajajoukkueen pelaajien paikallaolon mediaani verrattuna häviäjiin: Voittajajoukkueen pelaajat pelaavat runkosarjassa vähemmän kuin häviäjät ja trendi vain vahvistuu

Kun finaalissa kauden aikana ahertaneet eivät pärjää niin hyvin kuin tulokkaat, mitä se kertoo runkosarjamme tasosta? Finaaliin tulevat pelaajat eivät tule ihastelemaan kuinka pelimme on kehittynyt kauden aikana vaan paremminkin näyttämään meille kaapin paikan. Kuin viikingit he ilmestyvät tyhjästä ja vievät kiiltävät pyttymme. Kasvattaako liigamme voittajia vai olemmeko jo näivettyneet vaihtopenkkien lämmittäjiksi, kun tosipelit alkavat? Vai aiheuttaako finaalin tärkeys runkopelaajille niin paljon paineita, että peli kärsii?

Toisaalta, tämän voi myös nähdä menestysreseptinä tuleviin finaaleihin. Rekrytoivatko menestyvät kapteenit tulevaisuudessa finaaleihin yhä enemmän Pakistanin parhaita kriketinpelaajia ja muita huippuluokan erikoismiehiä, joita muulloin ei näe?

Ilmiö on mielestämme mielenkiintoinen, joten tarjosimme tätä gradun aiheeksi Otolle, joka opiskelee matematiikkaa. Otto vastasikin meille:

- Tuo kyllä kuulostaa sellaiselta, mikä minua ei yhtään kiinnosta.

No jaa, ilmiö jäänee ikuiseksi mysteeriksi.