Yhteenveto talvikaudesta 2020-2021

Teksti: Kimmo
Julkaistu 14.6.2021
Kuva: Kauden loputtua kenttä tyhjeni, mutta jäljelle jäivät tilastot ja muistot

Talvikausi 2020-2021 alkoi All Star ottelun jälkeisellä viikolla 18.8.2020 ja päättyi Tapsa Cup finaaliin 8.6.2021. Kauden aikana pelit aloitettiin klo 22. Koronarajoitusten ristivedossa painiskellut kausi oli jälleen katkonainen, mutta hyviä pelejä nähtiin siitä huolimatta. Tässä artikkelissa käymme läpi kauden suurimmat saavutukset tilastojen valossa.

Sählyt ja pelit

Kauden aikana oli 43 tiistaita. 32:na tiistaina pelattiin, kahdeksana tiistaina pelaajia oli liian vähän ja kolmena tiistaina halli oli kiinni.

Silloin kun pelataan, tehdään joko tarkat pelitilasto tai sitten perustilastot, jotka sisältävät vain pelaajien lukumäärän. Tällä kaudella tarkat pelitilastot tehtiin 31 kertaa ja perustilastot kerran. Näistä saadaan yhteensä siis tuo edellä mainittu 32.

Pelejä pelattiin 50, joista Paidat voitti 25 ja Liivit myös 25. Paidat teki 677 maalia ja Liivit 670. Neljästä pelistä ei tilastoitu maaleja, mutta nekin menivät tasan: kaksi Paidoille ja kaksi Liiveille. Joukkueiden välillä kausi oli siis ennätyksellisen tasainen. Koko tilastohistorian aikana on pelattu 481 peliä, joista Paidat on voittanut 261 ja Liivit 215.

Pelaajamäärät

Kauden aikana sarjassa pelasi 31 henkilöä, joista 12 oli ensikertalaisia. Kymmenen eniten pelanneen joukossa ei ollut yhtään ensikertalaista.

Noin puolet pelaajista oli paikalla vain kerran tai kaksi. Sama ilmiö on nähty aiemminkin, että monet tulevat kokeilemaan, mutta eivät jatka sen pidempään.

Edellisellä talvikaudella 2019-20 pelaajia oli 34, mutta silloin puolet oli vähintään kahdeksana tiistaina pelaamassa. Silloin kerran pari pelasi vain noin 20 % pelaajista, joten kokeilijoita oli selvästi vähemmän.

Ahkerimmat pelaajat

Ahkeruus tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, kuinka monena tiistaina pelaaja on ollut paikalla. Ahkerimmin pelasivat Markus ja Tuukka, jotka olivat paikalla 28:na tiistaina. Otto2 oli 27 kertaa paikalla. Lasse, Make, Antti, Kimmo ja Martti olivat paikalla 23 tai 24 kertaa ja loput sitten selvästi harvemmin.

Kuten ylempänä mainittiin, tarkat pelitilastot tehtiin 31 kertaa, joten pelaaja on voinut olla paikalla vain 31 kertaa. Markus ja Tuukka olivat siis pois vain kolmena tiistaina. Se on erittäin hieno suoritus, muttei kuitenkaan vielä kaikkien aikojen ennätys. Antonis taisi olla joku vuosi sitten poissa vain kerran talvikauden aikana.

Eniten pelejä

Illan aikana pelataan vaihteleva määrä pelejä, joten ahkerimmin paikalla olijat eivät aina pelaa eniten pelejä. Tällä kertaa Otto2 pelasi eniten pelejä. Hänelle pelejä kertyi 44, Markukselle 43 ja Tuukalle 42.

Voitot ja tappiot - tätä kannattaa seurata

Lasse voitti kauden aikana eniten pelejä, yhteensä 26. Kimmolle voittoja kertyi 23 ja Markukselle 22. Lasse pelaa yleensä paljon ja korkealla voittoprosentilla, joten hän on aikaisemminkin ollut korkealla tässä tilastossa.

Kun kaikki tilastot huomioidaan, on Kimmo voittanut eniten pelejä. Hän on johtanut tilastoa käytännössä alusta asti, mutta nyt on kärkipaikalle tyrkyllä kaksi uutta nimeä. Kimmolla voittoja on 207, Lassella 190 ja Martillakin 182. Kimmo voittaa noin puolet peleistään, mutta Lasse jopa kaksi kolmasosaa. Vaikka Martin pitkän aikavälin voittoprosentti on noin 50, on se viime vuosina ollut yli 60. Kaikki nämä kolme pelaavat usein, joten onkin jännittävä nähdä, milloin joku menee Kimmon ohi. Tämä on tilasto, jota kannattaa seurata.

Otto2 hävisi eniten pelejä tällä kaudella (25 peliä). Antti ja Tuukka olivat tilastokakkosia häviten 22 peliä.

Kaikissa tilastoissa Kimmo johtaa tässäkin, kun hävittyjä pelejä on yhteensä 193. Make lähestyy kuitenkin tasaista tahtia, kun hän ohitti kauden aikana jo Kjell Gretskin. Tappioita Makella on nyt 180. Kauden alussa Kimmolla oli 19 tappiota enemmän kuin Makella, mutta nyt kauden lopussa enää 13. Elämme jännittäviä aikoja.

Voittoputket ja tappioputket

Kimmo voitti seitsemän peliä putkeen, mikä on eniten tällä kaudella. Markuksella oli 6 ja Lassella ja Martilla 5. Kaikissa tilastoissa Villellä on edelleen vahva ykköspaikka, kun peräkkäisiä voittoja on parhaimmillaan kertynyt 17.

Pisin tappioputki oli kolmen kauppa, kun Antti, Lasse ja Otto2 hävisivät 6 peliä putkeen. Lasse siis voitti ja hävisi paljon peräkkäisiä pelejä. Pitkät tappioputket eivät ole Lasselle tyypillisiä. Esimerkiksi edellisellä talvikaudella 2019-20 mies hävisi enimmillään vain 2 peliä putkeen ja edellinen kaikkien aikojen ennätysputki oli 4 tappiota Obaman presidenttikaudella lokakuussa 2016.

Voittoprosentti

Kolme pelaajaa voitti kaikki kauden ottelunsa, mutta pelejä näille kaikille kertyi vain 1 tai 2. Paljon pelanneista suurimmat voittoprosentit olivat Kimmolla (65,7 %), Martilla (64,5 %) ja Lassella (63,4 %).

Martilla tämä oli jo kolmas talvikausi peräkkäin, kun voittoprosentti nousi yli 60:n. Lassella talvikauden voittoprosentti on jäänyt alle 60:n ainoastaan kaudella 2018-19, jolloin hän palasi pitkän loukkaantumisen jälkeen kentälle. Silloinkin se oli 58,5 %.

Tässä yhteydessä kannattaa mainita myös tulokaspelaaja Eetu, joka voitti 71,4 % pelaamistaan peleistä. Tosin pelejä kertyi vain seitsemän.

Voittomaalit

Antti teki kauden aikana eniten voittomaaleja, yhteensä 8. Niistä viimeisin syntyi viikkoa ennen finaalia. Voittomaaliherruudesta käytiin tiukka taisto, kun Lassella, Markuksella ja Otto2:lla oli 7 voittomaalia. Vuotta aiemmin taisto oli vieläkin tiukempaa, kun Antti teki viimeisen voittomaalinsa ihan viimeisessä pelissä.

Ensimmäisellä talvikaudella Henkka teki eniten voittomaaleja, mutta sen jälkeen Antti on tehnyt jokaisella talvikaudella eniten voittomaaleja. Kesäkaudet ovat sitten eri asia.

Maalivahdit

Lasse voitti taas maalivahtien tilaston. Lasse voitti enemmän pelejä kuin kaikki muut maalivahdit yhteensä. Voittoprosentti maalivahtina hänellä oli 64,3 %. Torjuntaprosentti oli 70,3 %, joka on hieman vähemmän kuin kaikkien kausien torjuntaprosentti 72,2 %. Lasse voitti myös Tapsa Cupin. Lisäksi hän oli toisena kauden voittomaalitilastossa.

Niklas pelasi lähes yhtä paljon maalivahtina, mutta voittoprosentti jäi hieman Lassesta. Toisaalta kaikki Niklaksen voitot tulivat Lassea vastaan. Lisäksi miehen paras peli osui Tapsa Cup finaaliin, joten hän osoitti jälleen olevansa suurien pelien mies. Kausi oli Niklaksellekin lyhyt, mikä varmasti vaikutti pelikuntoon.

Kauden aikana myös Otto2, Antti ja Santeri pelasivat maalivahtina. Antin voittoprosentti maalivahtina oli 100 ja torjuntaprosenttikin 92,3 %, tosin pelejä kertyi vain 2.

Parit

Paritilastoissa otetaan ketkä tahansa kaksi pelaajaa, jotka ovat pelanneet samassa joukkueessa tai vastakkaisissa joukkueissa. Yleensä ollaan kiinnostuneita, ketkä voittivat ja hävisivät eniten sekä siitä mikä oli voittoprosentti.

Lasse ja Martti pelasivat 7 peliä samassa joukkueessa ja voittivat ne kaikki. Hienoin voitto oli Tapsa Cup finaali. Kimmo ja Martti pelasivat yhdessä 13 peliä, joista vain yksi peli päättyi tappioon.

MarKiMark - ketjuista tehokkain

Vuosi sitten kohistiin Markuksen, Oton ja Martin muodostamasta Marmori-ketjusta, joka pelasi yhdessä 11 peliä ja voitti kaikki paitsi sen viimeisen. Tällä kaudella Martin, Kimmon ja Markuksen muodostama ketju MarKiMark ei herättänyt samanlaista mediarumbaa, mutta se kuitenkin voitti kaikki kuusi yhdessä pelaamaansa ottelua.

Ketjua ei pidä sokea 90-luvun musiikkisensaatioon Marky Markiin, koska samalta kuulostava nimi on vain onneton yhteensattuma. MarKiMarkin saavutus on sinänsä aika pieni, koska edellisellä talvikaudella 2019-20 Lassen, Markuksen ja Martin muodostama ketju (voit itse keksiä sille nasevan nimen) voitti kaikki seitsemän yhdessä pelaamaansa ottelua.

Eniten yhdessä pelannut kolmikko oli Lasse, Otto2 ja Tuukka, jotka pelasivat yhdessä 12 peliä ja voittivat niistä puolet.

Finaali

Liivit voitti kauden päättäneen Tapsa Cup finaalin maalein 21-11. Finaali pelattiin seuraavin joukkuein:

Liivit: Tuukka, Lasse, Kimmo, Martti, Ville ja Osku2

Paidat: Markus, Otto2, Make, Antti, Otto, Niklas ja Hannu

Vuosi sitten julkaistiin tutkimus, jonka mukaan Tapsa Cup finaalien voittajajoukkueen pelaajat pelaavat runkosarjassa vähemmän kuin hävinneet. Alla olevassa kaaviossa on tämän vuoden finaalin voittajat merkitty oranssilla laatikolla ja hävinneet sinisellä. Y-akseli kertoo kuinka monena tiistaina henkilö on ollut pelaamassa

Kaavio 1: Tapsa Cup finalistit ja heidän osallistuminen kauden aikana. Oranssi täppä on finaalin voittaja ja sininen häviäjä.

Kaavio 1 osoittaa, että tänä vuonna finaalin voittajat ja häviäjät pelasivat suunnilleen saman määrän. Voittajissa ja häviäjissä on paljon pelanneita ja vähemmän pelanneita.

Kaavio 2: Voittajajoukkueen pelaajat pelaavat runkosarjassa vähemmän kuin häviäjät, mutta tänä vuonna ero oli minimaalinen (4 %)

Kaavio 2 kertoo kuinka paljon finaalin voittajat pelaavat verrattuna häviäjiin. Tämä pelaamisen määrä määritellään kummankin joukkueen pelaajien osallistumiskertojen mediaanilla. Eli lasketaan voittajajoukkueen pelaajien osallistumiskertojen (tiistaiden) mediaani ja jaetaan se hävinneen joukkueen pelaajien osallistumiskertojen mediaanilla. Aikaisempina vuosina voittajat ovat pelanneet yhä vähemmän, mutta tämä vuosi oli poikkeus, kun molemmat pelasivat käytännössä yhtä paljon.

Tuloksen ei tarvitse olla välillä 0 - 100 % vaan voittajat voivat pelata myös enemmän kuin häviäjät. Silloin mentäisiin yli sadan prosentin. Koska luku ei ole koskaan ollut yli 100 %, ovat Tapsa Cup finaalin voittajajoukkueen pelaajat aina pelanneet vähemmän kuin hävinneen joukkueen pelaajat.