Mikä ihmeen Tapsa Cup? - Osa 3: Asema vakiintuu
Teksti: KimmoJulkaistu 16.5.2021
Tapsa Cup finaalien historiaa käsittelevässä artikkelisarjassa on nyt päästy kolmanteen ja viimeiseen osaan. Aikaisemmat artikkelit voit käydä lukemassa täältä:
Mikä ihmeen Tapsa Cup? - Osa 1: Legenda syntyy
Mikä ihmeen Tapsa Cup? - Osa 2: Nousuhuumaa seuraa korjausliike
Artikkelisarjassa on nyt käyty läpi neljä ensimmäistä finaalia. Vuosina 2015 ja 2016 pelaajat eivät vielä tienneet pelaavansa finaalissa, joten panostus ei ollut sen kummempaa kuin muissakaan peleissä. Vuoden 2017 finaaliin mennessä pelaajat saivat tietää ottelun merkityksen, mikä näkyikin pelaajamäärissä ja pelaamisen tasossa. Vuonna 2018 finaalin intensiteetti otti hieman takapakkia, kun Lasse oli loukkaantuneena, Niklaskin jäi pois eikä uusia maalivahteja löytynyt.
Kesällä 2018 oltiinkin suuren äärellä, kun sarjan tulevaisuus oli vaakalaudalla. Nähtäisiinkö uusi nousu vai näivettyisikö sarja muiden höntsäliigojen tasolle?
Talvikausi 2018-19
Heti finaalin jälkeen kesällä 2018 sarja kärvisteli helteiden kurimuksessa, joten jäämiehenä tunnettu virallinen tilastoija ei pystynyt sulamisvaaran takia pelaamaan eivätkä muutkaan viitsineet tilastoja tehdä. Pelit kuitenkin jatkuivat, kun lähes joka viikko paikalla oli riittävästi muita innokkaita.
Heinäkuussa Helsingin helteessä palaveerasivat myös Trump ja Putin, mutta kumpikaan heistä ei käynyt pelaamassa sählyä. Olisihan se ollut hienoa nähdä Phantom ja Lavrov neuvottelemassa siitä oliko Putin maalintekohetkellä maalivahdin alueella vai ei.
Talvikausi 2018-19 alkoi elokuussa 2018. Lasse teki odotetun paluun pelikentille elokuun lopussa, jolloin pelaajia oli paikalla keskimäärin enää 6. Vähitellen yhä useampi pelaaja löysi takaisin kentälle ja toiseenkin päätyyn saatiin lopulta maalivahti. Neljä kuukautta myöhemmin joulukuussa pelaajia oli paikalla keskimäärin 15,3 ja sarja oli herännyt jälleen eloon.
Lokakuun alussa järjestettiin perinteinen Lokalätkintä-näytöstilaisuus, johon oli kutsuttu vain kauden aikana parhaiten pelanneet pelaajat Antonis, Lasse ja Otto2. Tällä leikkimielisellä kilpailulla halutaan luoda tiiviimpi yhteys faneihin ja näyttää erilaista osaamista.
Kauden aikana menestyjät nousivat jälleen esiin tilasoissa. Antonis oli kauden aikana ahkerimmin paikalla (33 kertaa), mutta Lasse pelasi eniten pelejä (65 peliä).
Erityisesti Niklaksen kausi oli sensaatiomaisen hyvä. Usein tilastoissa Lassen varjoon jäävä konkaritorjuja voitti 65 % Lassea vastaan pelatuista otteluista. Voittoprosentti kaikista kauden peleistä oli myös 65 %. Niklaksen voittoprosentti oli sarjan kuudenneksi paras ja edellä olevilla oli selvästi vähemmän otteluita.
Mutta hyvinhän se Lassekin pelasi, kun vielä huomioidaan, että hän palasi pitkältä tauolta loukkaantumisen jälkeen. Vaikka hän pelasi tuplasti niin paljon kuin Niklas, oli voittoprosentti silti kunnioitettava 58,5 %. Lisäksi Lasse voitti kaikkein eniten pelejä kauden aikana.
Toivon voittoprosentti kaudelta oli 70 %, mutta hän pelasi vain 10 peliä. Martille pelejä kertyi 45, mutta voittoprosentti oli silti 60 %.
Skaalan toisessa päässä koettiin draamaa, kun männävuosien huipputason hyökkääjämaalivahti Ipa floppasi voittaen ainoastaan 28,6 % pelaamistaan peleistä. Ilmeisesti hän teki omat johtopäätöksensä ja vetäytyi sarjasta pysyvästi joulukuussa 2018.
Vaikka Ipa ehti niittää mainetta monissa tilastoissa niin maalivahtina kuin kenttäpelaajana, nousee yksi kuitenkin ylitse muiden. Ipa, Antti ja Henkka ovat pelanneet koko tilastohistorian aikana 10 peliä samassa joukkueessa ja voittaneet ne kaikki. Mikään kolmikko ei ole yltänyt yhtä moneen voittoon ilman tappiota. Esimerkiksi Henkka, Lasse ja Tommi ovat pelanneet ”vain” 8 peliä yhdessä ja voittaneet ne kaikki.
Voittomaaleja eniten kauden aikana paukutti jälleen Antti. Hänelle kausi oli muutenkin hyvä, kun voittoon päättyi lähes 60 % peleistä. Hän oli viidenneksi ahkerimmin paikalla, joten pelejä kertyi runsaasti.
Joukkueena kauden aikana parhaiten menestyi kokoonpano Antti, Markus, Otto2 ja Niklas (maalivahti), jotka pelasivat 4 peliä yhdessä ja voittivat ne kaikki.
Keväällä 2019 Ville joutui median hampaisiin, kun Antoniksesta tuli kokeneempi pelimies kuin Villestä. Media ei ollut erityisen toiveikas Villen tulevaisuuden suhteen. Artikkelin löydät täältä.
Matalammalla profiililla pelatun vuoden 2018 finaalin jälkeen tästä 4.6.2019 pelattavasta finaalista odotettiin suurta kansanjuhlaa, joka nähtäisiin myös lipunmyynnin vahvana kasvuna. Jotkut tahot uskoivat siitä tulevan suorastaan lipunmyynnin juhlapäivä, joten päivää alettiin kutsua lippujuhlan päiväksi ihan valtamediassakin. Puolustusvoimat järjesti lippujuhlan päivän kunniaksi suuren paraatin Rovaniemellä, josta mm. YLE uutisoi laajasti.
Viides Tapsa Cup finaali 4.6.2019
Video: Tapsa Cup finaali alkaa
Liivit voitti Paidat maalein 13-12. Markus teki ratkaisumaalin.
Liivien voittajajoukkueessa pelasivat Markus (C), Jude, Kimmo, Kjell, Lauri, Otto2, Toivo, Ville ja Niklas (MV).
Paidoilla hopeaan tyytyivät Antti (C), Antonis, Make, Martti, Otto, Timo ja Lasse (MV).
Vastoin ennakko-odotuksia finaalista ei tullut lipunmyynnin juhlapäivää, vaan katsojia oli paikalla finaalille tavanomainen nolla katsojaa. Halli oli kuitenkin jälleen loppuunmyyty kuten edellisissäkin finaaleissa. Toisaalta tapahtuma näkyi sählymediassa entistä vahvemmin ja ensimmäistä kertaa finaalihistoriassa pelistä tehtiin nyt myös videokoosteet. Linkit artikkeleihin löytyy alempaa.
Pelinä finaali oli varsinainen trilleri, kun maaleja syntyi yhteensä vain 25 ja peli päättyi yhden maalin erolla Liivien kapteenin Markuksen tehtyä ratkaisumaalin. Markus teki kauden aikana toiseksi eniten voittomaaleja. Tulokaspelaajia ei ollut mahtunut kumpaankaan joukkueeseen ja vain kaksi pelaajaa ei ollut pelanneet aiemmin Tapsa Cup finaalissa.
Liivit voitti mestaruuden myös vuotta aiemmin, mutta uudisti kovalla kädellä joukkuettaan sen jälkeen. Vain Markus, Ville ja Kimmo säilyttivät pelipaikkansa ja uusivat nyt siis mestaruuden. Ville osoitti jälleen median epäilykset vääriksi ja otti maalinteon lisäksi suurta roolia joukkueessa varakapteenin asemassa.
Finaali oli historiallinen siinäkin mielessä, että Ville ja Markus pelasivat viimeistä kertaa samassa joukkueessa Tapsa Cup finaalissa. Myöhemmin tämän tehokaksikon välit ovat äityneet niin huonoiksi, että mahtumista samaan Tapsa Cup finaalijoukkueeseen voidaan tuskin odottaa lähivuosina, vaikka All Star ottelussa heidät onkin nähty samalla puolella.
Kjell Gretski kiillotti vuodentakaisen hopeansa, joten pitkän uran tehnyt konkari on nyt voittanut kaksi ja hävinnyt yhden Tapsa Cup finaalin.
Loistavan kauden pelannut Niklas sai vihdoin ansaitun Tapsa Cup mestaruuden. Hän oli kaksi vuotta aiemmin joutunut tyytymään hopeaan. Tuossa joukkueessa oli myös Otto2, joka myöskin otti nyt ensimmäisen mestaruutensa.
70 % kauden peleistään voittanut Toivo pelasi jälleen huikean finaalin ja otti jo toisen mestaruutensa. Nuoresta iästään huolimatta, hänestä tuli ensimmäinen suomalainen, joka on valittu MVP:ksi Tapsa Cup finaalista.
Varaustilaisuuden ykkösmies Lauri nousi sarjaan joulukuussa 2016, mutta pelasi vasta nyt ensimmäistä kertaa Tapsa Cup finaalissa. Voitto oli hänelle varmasti erityisen makea, kun se tuli serkkupoika Toivon kanssa samassa joukkueessa.
Jude nousi sarjaan jo vuosituhannen alussa Maken kanssa samaan aikaan. Viimeisen vuosikymmenen aikana hän on välillä pelannut ylhäällä, mutta yhä useimmin jossain muualla, joten vasta nyt hän pääsi pelaamaan Tapsa Cup finaalissa. Onneksi voitto tuli ensimmäisellä yrityksellä, koska toistaiseksi tämä on edelleen ainut kerta, kun hän on pokaalista taistellut. Kausi oli konkarin parhaimpia, kun voittoon päättyi 75 % peleistä. Tosin pelejä kertyi vain 8.
Paitojen joukkueenjohto luotti vuodentakaiseen miehistöönsä niin vakaasti, että sen seitsemästä pelaajasta viisi oli myös edellisvuoden joukkueessa. Kuten on aiemminkin jo nähty, vanhassa pysyminen ei tässä touhussa kannata vaan uudistuksia on tehtävä.
Kauden aikana eniten voittomaaleja tehnyt Paitojen kapteeni Antti kärsi kolmannen peräkkäisen Tapsa Cup finaalitappionsa. Heti finaalin jälkeen alkoi heti spekulaatio miehen seuraajasta, koska joukkueen johto kaipasi varmasti uudistuksia.
Antin luottomiehinä finaaleissa olleet Otto ja Timo kokivat myös kolmannen peräkkäisen tappionsa. Joukkueessa pelanneet kokeneet mailataiturit Make ja Martti joutuivat myös tyytymään tappioon jälleen kerran. Martin kohdalla tulos oli erityisen suuri pettymys, kun kausi muuten oli erittäin menestyksekäs.
Lassella ja Antoniksella oli aiemmin vain finaalivoittoja, joten nyt hekin saivat kokea, miltä se tappio maistuu. Lassen paluu loukkaantumisen jälkeen oli ollut vahva, mutta ilmeisesti se ei vaan riittänyt katkaisemaan Niklakseksen ennätyskautta.
Linkit finaalin artikkeleihin:
Nimimerkki 99:n raportti pudotuspeleistä
Talvikausi 2019-20
Kesällä 2019 pelaajamäärät lähtivät jälleen tasaiseen laskuun. Kesän aikana aloitettiin kirjaamaan maalivahtien torjunnat. Talvikauden 2019-20 alkaessa elokuussa 2019 maalivahteja oli hyvin paikalla, mutta pelaajamäärä pyöri pitkään vain kymmenen molemmin puolin.
Itsenäisyyspäivänä 2019 nähtiin harvinaislaatuinen ylennys, kun Lauri3 ylennettiin kaksi pykälää suoraan Lauriksi. Media piti ylennystä kontroversaalina ja rinnasti sen jopa Yrjö Keinosen komentajaylennykseen, mutta kansalaiset eivät olleet siitä moksiskaan. Joko he pitivät ylennystä täysin ansaittuna tai sitten nykynuoret eivät enää tunne Keinosen tapausta. Mitäs siellä intissä nykyään opetetaan?
Vuoden lopulla mediakoneisto yritti herätellä nukkuvia pelaajia masinoimalla Vuosikymmenfinaalin, mikä saikin porukkaan jo vähän vauhtia. Lisää vauhtia toivat Markuksen tekemät uudet värväykset heti vuodenvaihteen jälkeen. Uudet tuulet puhalsivat ja kaikki oli valmista sarjan uuteen nousukauteen.
Kunnes kaikki pysähtyi yhtenä maaliskuisena päivänä. Korona oli saapunut kaupunkiin.
Pelit keskeytettiin kahdeksi kuukaudeksi. Rohkeimmat jatkoivat kautta jo toukokuussa, mutta osa pelaajista ei ole tehnyt paluuta vielä yli vuoden tauon jälkeen. Mestaruusjuna ei kuitenkaan odotellut ketään vaan kausi vietiin läpi niillä pelaajilla, jotka paikalle pääsivät.
Katkonaisen kauden aikana ahkerimmin pelasivat Kimmo ja Lasse. Eniten pelejä voitti Lasse, jonka voittoprosentti oli peräti 71,8 %. Kesän Tapsa Cup finaalitappio oli jättänyt Lasseen arven, jota huippuveska parsi umpeen täydellisellä keskittymisellä peliin. Taistelu seuraavasta mestaruudesta oli alkanut jo hyvissä ajoin!
Paljon pelanneista toiseksi korkein voittoprosentti oli Martilla, joka voitti 68,8 % peleistään. Otto voitti 60 % peleistään, mikä oli kolmanneksi eniten.
Suurella sydämellä ja vielä suuremmalla mailalla pelaavan Timon kausi oli voittoprosentin osalta miehen paras, kun voittoon päättyi 90 % peleistä. Tosin pelejä kertyi vain 10.
Eniten pelejä hävisi Kimmo, mutta hieman yllättäen Antti oli huonona kakkosena. Antin kausi oli hyvin kaksijakoinen. Voittoprosentti oli vain 34,3 %, mutta hän voitti kuitenkin taas voittomaalitilaston. Eli Antti voitti harvoin, mutta teki voittaessaan yleensä voittomaalin. Toiseksi voittomaalitilastossa jäänyt Markus ei siis onnistunut päihittämään Anttia edes hänen huonoimmalla kaudellaan.
Kauden suurin sensaatio oli kuitenkin Martin, Markuksen ja Oton muodostama Marmori-ketju, joka ennen finaalia oli voittanut kaikki 10 otteluaan. Itsevarmana pelimiehenä tunnettu finaalikapteeni Markus a.k.a Phantom ei epäröinyt valita Marttia ja Ottoa joukkueeseensa myös finaalissa vaan lähti hakemaan koko pottia eli kaikkien kauden pelien voittamista mukaan lukien finaali.
Kauden lähestyessä loppuaan kävi ilmi, että kapteeniksi nimetty Ville ei pääsisikään paikalle finaaliin. Tehtiin kysely, jonka tuloksena juuri kukaan ei suostunut siirtämään finaalia viikolla, jolloin Ville paikalle pääsisi. Tätä seurasi kiivaat neuvottelut ja lopulta se todellinen vuosisadan diili: lopulta kaikki halusivat siirtää finaalia viikolla, jotta Ville pääsisi mukaan.
Noh, ilmeisesti siinä kävi kuitenkin vain niin, että kaikille oli melkolailla ihan sama, milloin pelataan. Eli ei pidä kysyä: "Kenelle sopii?" vaan mieluummin "Kuka vastustaa?".
Siispä finaali pelattiin ensimmäistä kertaa historiassa poikkeuksellisesti kesäaikaan eli jo klo 20.
Kuudes Tapsa Cup finaali 16.6.2020
Video: Finaali päättyi Paitojen voittoon
Paidat voitti Liivit maalein 18-11. Antti teki ratkaisumaalin.
Paitojen voittajajoukkueessa pelasivat Ville (C), Akkas, Antti, Eemeli, Henkka, Make2, Otto2, Timo ja Lasse (MV).
Liiveillä pelasivat Markus (C), Hannu, Kimmo, Make, Martti, Otto, Toivo, Tuukka ja Niklas (MV).
Peli oli vauhdikasta, tarkkaa ja vähämaalista. Heti alussa Paidat otti ohjat ja meni 7-2 johtoon. Liivit taisteli tasoihin 10-10. Sitten Paidat sai taas pelinsä kulkemaan ja voitti maalein 18-11. Antti iski viimeisen maalin tyhjiin. Paidat voitti lopulta ennätyksellisen suurella maalierolla. Linkit muihin finaaliraportteihin löytyy alempaa.
Paitojen joukkueenjohto oli ottanut opikseen vuodentakaisesta tappiosta ja teki joukkueessa uudistuksia kovalla kädellä. Edellisessä finaalissa joukkueen tappioon kipparoinut Antti oli saanut pitää paikkansa joukkueessa, mutta joutui nöyrtymään arvonalennukseen, kun Liivien joukkueesta oli kapteeniksi värvätty nuori kukkopoika Ville. Antti kiitti luottamuksesta ja iski voittomaalin, jolla samalla otti myös kauden kärkipaikan voittomaalitilastossa. Antille voitto oli varmasti helpottava, koska kolme edellistä Tapsa Cup finaalia oli päättynyt tappioon.
Antin tavoin myös Timo päätti nyt kolmen vuoden tappioputken mestaruuteen. Kausi oli Timolle muutenkin loistava, kun kymmenestä pelistä yhdeksän päättyi voittoon.
Antin ja Timon lisäksi myös Lasse oli kolmas, joka pelasi jo vuotta aiemmin finaalissa Paidoilla. Lassella oli huikea kausi takanaan, joten mestaruus meni aivan oikealle miehelle. Kauden aikana Lasse pelasi toiseksi eniten ja voitti kaikkein eniten. Pisin tappioputki oli vain 2 eli hän ei koskaan hävinnyt kolmea peliä peräkkäin. Voittoprosentti oli huikeat 71,8 % ja torjuntaprosentti myös sama 71,8 %. Maalivahdeista Lassella on kaksi Tapsa Cup mestaruutta ja Niklaksella yksi. Kukaan muu ei mestaruuksia ole maalivahtina vielä ottanut.
Aiemmin keväällä kapteeninimityksensä jälkeen tämä Antonistakin kokemattomampi pelimies Ville joutui median hampaisiin, mutta säilytti hermonsa ja johdatti joukkueensa mestaruuteen. Häneltä odotettiin maaleja eikä hän pettänyt. Ville otti kolmannen Tapsa Cup voittonsa putkeen nyt ensimmäistä kertaa kapteenina.
Villen lisäksi vain Kimmo ja Henkka ovat voittaneet kolme Tapsa Cup finaalia putkeen. Kimmon voitot sijoittuvat vuosille 2017, 2018 ja 2019 eikä tämä voittoputki jatku. Henkan voitot ovat vuosilta 2015, 2017 ja 2020, joiden välillä hän ei ole Tapsa Cup finaaleissa pelannut. Toisaalta Henkalla voittoputki jatkuu edelleen.
Henkka saapui finaaliin ainakin tunnin myöhässä ja meni siihen joukkueeseen, jossa oli tilaa. Mies oli kyllä verkkosivuilta lukenut, että finaali alkaa aiemmin, mutta ymmärsi sen jotenkin liian myöhään. Vakuuttavaa peliä Henkalta jälleen puolustuspäässä ja kolmas mestaruus.
Loput neljä Paitojen pelaajaa olivat ensikertalaisia Tapsa Cup finaalissa. Maken naapuri ja Villen inttikaveri Make2 ei pääse paikalle talviaikaan, joten hän pelasi nyt vain sen takia kun finaali alkoi aikaisemmin. Vakuuttavaa peliä koko finaalin ajan kuten aikaisemminkin.
Eemeli oli tulokaspelaaja, jota on nähty harvemmin runkosarjan aikana. Laurin ja Toivon tapaan hän taitaa tulevaisuudessa erikoistua näihin suurempiin peleihin. Taitoa, vauhtia, voimaa ja sopivaa röyhkeyttä löytyy kyllä.
Akkasta on luonnehdittu Pakistanin parhaaksi kriketinpelaajaksi. Finaalissa hän oli pelaamassa ensimmäistä kertaa ja voitti heti. Hänestä tuli samalla ensimmäinen pakistanilainen, joka on voittanut Tapsa Cup finaalin.
Liivit joutui tyytymään kapteeni Markuksen johdolla tappioon edellisvuoden mestaruuden jälkeen. Tappio oli Markukselle erityisen katkera, kun vielä vuotta aiemmin vastustajan kapteeni Ville oli ollut hänen varakapteeninsa.
Vuodentakaisesta mestaruusjoukkueesta Markuksen lisäksi Liiveillä pelasivat Kimmo, Niklas ja Toivo. Kimmolla ja Niklaksella oli jo kokemusta niin voitoista kuin myös tappioista. Toivo joutui puolestaan tyytymään ensimmäistä kertaa hopeaan kahden voiton jälkeen.
Joukkueessa tappion tuska oli tullut valitettavan tutuksi Makelle, Martille ja Otolle. Makelle tappio oli jo kolmas putkeen ja Martille ja Otolle peräti neljäs Tapsa Cup finaaleissa. Martin, Oton ja Markuksen tuskaa lisäsivät edelleen se, että ennen finaalia he olivat voittaneet kaikki 10 kauden aikana yhdessä pelaamistaan otteluista ja se ainut tappio tuli nyt tässä finaalissa.
Tuukka ja Hannu pelasivat ensimmäistä kertaa Tapsa Cup finaalissa, mutta se mestaruus jäi edelleen haaveeksi. Hannun ensimmäinen peli oli syksyllä 2015, jonka jälkeen hän on ollut paikalla keskimäärin noin kerran kymmenessä viikossa. Muitakaan finaalivoittoja ei miehelle ole vielä kertynyt.
Tuukka pelasi ensimmäisen kerran kesällä 2019 ja sementoi asemansa sarjan runkopelaajan hyvin nopeasti. Hän on ollut paikalla keskimäärin kahtena kertana kolmesta. Koronan saapumisen jälkeen hän on ollut peräti kolmen eniten pelanneen pelaajan joukossa. Vaikka Tapsa Cup voito jäi tällä kertaa saamatta, on mailataiturilla jo kaksi All Star voittoa.
Linkit finaalin artikkeleihin:
Vieraskynäilijän ennakkotunnelmia Villestä
Koronan pitkä varjo
Korona on edelleen katkonut käynnissä olevaa talvikautta 2020-21 eivätkä kaikki ole vielä palanneet peleihin. Siitä huolimatta kaikkein sinnikkäimmät ovat pelanneet aina kun se on ollut mahdollista. Sarjaan on noussut myös uusia ja lupaavia tähtiä ja monet runkopelaajat ovat pelanneet aikaisempaa ahkerammin.
Henki on siis edelleen hyvä ja tahto on luja. Kaikki on valmiina kauden finaaliin, jossa kohtaavat jälleen Markuksen ja Villen johdolla sarjan legendaarisimmat joukkueet Paidat ja Liivit. Pallo tippuu kenttään seuraavassa Tapsa Cup finaalissa tiistaina 8.6. klo 22.